Keijo Tanskanen

Summary In English

Johdanto

Hifi Expo on Suomen suurin hifitapahtuma, joka tavoittelee laajaa kävijäkuntaa ja osin eri asioita kuin esimerkiksi Hyvinkää High End. Hifimaailman päätoimittajan Teppo Hirvikunnaksen mukaan tämän vuotuinen Hifi Expo haki osin uusia uria myös omassa kategoriassaan, sillä nyt paikalle oli yritetty saada erityisesti äänentoistosta ja elokuvien katselusta kiinnostuneita nuoria. Kun loin yleissilmäystä kävijäkuntaan, niin tämä näytti tuottaneen myös tulosta, tosin väkeä oli kyllä muutoinkin runsaasti liikkeellä, ainakin lauantaina.

Minun on tunnustettava, että tällaiset tapahtumat ovat kokoluokaltaan jo sellaisia, että mikäli kiertäisi läpi kaikki esittelyhuoneet, niin yhden päivän aikana olisi mahdollista tehdä ainoastaan hyvin pintapuolinen ja lähinnä valokuvaukseen keskittyvä kierros. Tämän vuoksi valitsin etukäteen vain viisitoista mielenkiintoisinta kohdetta ja keskityin pelkästään niihin. Erityisen huomion annoin Highendstudion Kef Blade / Densen -kattaukselle, sillä setti oli etukäteistietojen perusteella selkeästi messuhifin raskainta sarjaa. Tätä kattausta tuli kuunneltua peräti kolme varttia, lähinnä omilla mukanani tuomilla musiikkinäytteillä.

Messuilla oli myös niitä esittelijöitä, jotka eivät tällä kertaa panostaneet juurikaan laitteistojen äänelliseen esittelyyn, vaan toivat niitä ensisijaisesti vain nähtäväksi. Tässä mielessä laatulaitekirjo oli runsasta muun muassa Hifihuoneen ja AH-Hifisystemsin jakamassa huoneessa. Siellä oli toki pari kattausta kuultavanakin, mutta tosiaan vain hyvin pintapuolisen äänentoistollisen käsityksen tuottamiseksi. Tällainen lähestymistapa laite- ja settiesittelyyn on toisaalta myös perusteltua, huonehinnat kun ovat kuitenkin varsin kovat eikä äänellinen lopputulos välttämättä olisi lisäpanostuksen jälkeenkään paljon parempi.

Kuuntelukokemukset

Tapahtuman äänellinen anti oli mielestäni kohtuullinen. Messuolosuhteet huomioiden hyvään lopputulokseen pääsivät MR Hifin (Martin Logan) ja Highendstudion (Kef Blade) kattaukset, vanavedessä tulivat sitten Sound Galleryn, Stereo Helsingin, Stars And Stripesin ja A+Audion(?) huoneiden esitykset. Edellisten lisäksi ihan kelpotuloksiin päästiin monessa muussakin huoneessa, joiden anneista kerron keskeisimpiä kokemuksiani alla esitettävien kuvien yhteydessä (kuvat aakkosjärjestyksessä). Esitellyksi olisi ansainnut tulla myös Idealpointin huone ja laitteisto, mutta ottamani valokuva ei ollut tarpeeksi onnistunut. Tässä huoneessa rakennussarjaperusteinen lattialla seisova kaksitiekaiutinpari syötettynä Yarlandin putkivahvistimella, Yulongin DAC;lla ja PC:llä tuotti ihan kuunneltavan esityksen.

A+Audio (Voxativ):

Suomessa on varsin paljon laajakaistaharrastajia. Heidän ja monen muunkin mielenkiinto näillä messuilla kulminoitui todennäköisesti tähän huoneeseen, jossa itse asiassa oli esiteltävänä useamman eri maahantuojan laitteita. Pyrin pariinkin otteeseen saamaan huoneesta istumapaikkaa, mutta tungoksen vuoksi en siinä onnistunut. Käytäväpaikaltakin kuultuna toistossa oli kuitenkin useita puoleensavetäviä piirteitä, vaikka myös etenkin laajakaistoille niin tyypillisiä puutteitakin. Voxativ Ampeggio -kaiuttimet, joita ajettiin Kondon Ongaku -vahvistimella ja AMR 77 CD-soittimella sekä Brinkmannin vinyylipyörittimellä tuuppasivat kuitenkin ilmoille omalla tavallaan mehevän ja ilmavan esityksen.

Amphion:

Amphionin huoneessa esiteltiin uutta Two 15 -minimonitoria tiedolla ja taidolla. Kaiuttimen vahvuudet onnistuttiin saamaan varsin hyvin esille. Mikään tykki, ulottuvuus- ja kontrollihirmuhan kaiutin ei tietenkään ole, eikä sitä sellaiseksi ole suunniteltukaan. Sen sijaan kohtuullisia äänenpaineita käyttäen kautin pystyi loihtimaan keskialueeltaan puhtaan ja muutoinkin selkeän äänimaiseman. Kyllä näillä pystyy ääniteanalyysiäkin tekemään! Anssi piti myös hyviä infopuheita uudesta tuotteestaan ja äänentoistosta yleensäkin.

Audiopoli:

Audiopolin huoneessa esiteltiin itse asiassa Aalto yliopiston kehittämiä kaiuttimia. Alumiiniset nurkkiin sijoitetut järkäleet eivät varmaankaan päässeet ihan oikeuksiinsa, mutta ainakin ison kaiuttimen elkeitä oli selvästi havaittavissa. Lopputulos olisi voinut olla helposti paljon tätä huonompikin.

Aura Audio:

Kotimainen Aura Audio mainosti esittelevänsä ennenkuulumatonta resoluutiota. F3-kaiuttimet täydennettynä FSUB-suwooferilla tuottivatkin lupaavia tuloksia, jopa Arcamin peruselektroniikalla syötettynä, mutta mistään ennenkuulumattomuudesta nyt ei tietenkään voinut puhua. Toistossa oli kuitenkin varsin hyvää koherenssia, ajoituksellisuutta ja dynamiikkaakin.

Genelec:

Genelec esitteli kaiutinmallistoaan sekä audio- että elokuvaympäristössä. Toistovasteet oli säädetty DSP:llä hyvään kuosiin. Kuuntelin 8260A-mallia tovin tutuillakin näytteillä ja lopputulos oli ihan ok. Pahoja puutteita ei ollut havaittavissa ja sointitasapaino oli tietenkin säätöjenkin ansiosta hyvä. Syvällisempi luotaus äänitteiden sisältöön ja luonteeseen jäi mielestäni kuitenkin edelleen vajaaksi ja hienoinen konemaisuuden tunnelma vaivasi sointia edelleen. Myös tehoreservien rajat tulivat vastaan reilummassa kuuntelussa, joskin hyvin hienovaraisesti. 8260A on kuitenkin ihan kelpokaiutin.

Hifihuone:

Hifihuoneen ja AH-Hifisystemsin jakamassa huoneessa esiteltiin laitteita lähinnä visuaalisesti, kuten jo tuossa aiemmin totesinkin. Kuunneltavina olevista parista setistä kuvasin ainoastaan tämän. Uudet Sonus Faberin Venere 2.5-kauttimet ovat päällepäinkin kauniit, totta kai! Niitä ajettiin Lindemannin useassakin yhteydessä erinomaiseksi todetulla elektroniikalla. Äänellisen analyysin tekeminen ei ollut huonoista olosuhteista johtuen mielekästä.

Highendstudio:

Kef Blade oli selkeästi messujen tähtiä. Kohtuullisen syvällisen ja normaalia pidemmän kuunteluanalyysin perusteella esitys oli selvästi messujen parhaimmistoa, vaikka esimerkiksi huone teki selvästi kuultavia värittymiä. Esitys oli huomattavasti parempi kuin se, minkä kuulin samaisista kaiuttimista putkilaitteiden syöttämänä puolisen vuotta sitten. Densenin kärkielektroniikka vaikutti siis olevan kaiuttimille sopiva kumppani. Musiikin melodiat toistuivat kuitenkin varsin puhtaasti, toiston taajuusulottuvuus oli riittävä ja esityksessä oli myös potkua ja avoimuutta. Pientä epäpuhtautta sekä äänikuvan epämääräisyyttä olin kuitenkin havaitsevinani. Näistä ainakin osa meni kuitenkin varmuudella puutteellisen akustiikan piikkiin. Diskanttitoisto oli sävyiltään ja luonteeltaan ihan hyvä, mutta vaikutti jotenkin jäävän kiinni kaiuttimeen eikä toisto ollut näiltä osin niin aineeton kuin odotin. Muutoin kaiuttimet kadottivat itsensä kuuntelun aikana erinomaisesti. Kaiutin ja koko setti paljastivat mielestäni runsaasti luonnettaan, myös vahvuuksiaan, puutteellisesta ympäristöstä huolimatta.

MR Hifi:

Kuulemani musiikin sävelet olivat lupaavia jo huoneen ovelta todettuna. Tästä innostuneena odotin niin kauan, että pääsin ns. ykköspaikalle kuuntelemaan omia musiikkinäytteitäni. ML Summit X -kaiuttimet EAR:n elektroniikalla toimivat hienosti spottiin. Toisto oli tarkka, nopea, melko dynaaminen ja kokonaisuuden hyvin hanskassa pitävä. Bassopää on nyt vihdoinkin luonteva muun äänialueen kanssa! Äänimaisema oli myös hyvin läpinäkyvä ja myös melko ulottuva suuntaan jos toiseenkin. Lopputulos oli monilta osin kuitenkin hyvin riippuvainen kuuntelupaikasta. Pienestä kireydestä huolimatta toisto oli selkeästi messujen eliittiä!

Sound Gallery:

Sound Galleryn Petri Särkisaari oli kasannut pieneen huoneeseen Pathoksen laitteiston. Käydessäni kuunneltavana olivat Frontiers Life-kaiuttimet, T.T. -vahvistin ja Musiteca -serveri. Musiikki toistui kaiken kaikkiaan räväkästi ja läpinäkyvästi tuoden mukavasti autenttista konserttitilannetta muistuttavia tunnelmia. Esitys oli kuitenkin luonteeltaan myös sellainen, että ”pehmosoundin ystävät” kokivat mahdollisesti vieroitusoireita.

StarsAndStripes:

Stars And Stripesin isänniltä on jo totuttu odottamaan hyviä esityksiä, eikä nytkään tarvinnut pettyä.
Atohmin kaiuttimia ajettiin Harmonic Audio Labin vahvistimella ja Ayon Network player S-3:lla, kunnioitettavin tuloksin. Onnistumiseen vaikutti varmasti myös se, että pientä huonetta oli akustoitu poikkeuksellisen paljon. Esitys oli ilmava ja kaikin puolin riittävän tasapainoinen musiikin kuunteluun. Ei kun levyjä kehiin…

Stereo Helsinki 1:

Tässä Stereo Helsingin huoneessa esiteltiin puhtaasti Regan tuotteita. Kuultavana olivat RS3 ja RS7 -kaiuttimet, RP3-levysoitin, Apollo-R -CD-soitin, DAC ja Brio-R -vahvistimet, eikä lopputulos ollut hullumpi, ainakaan digitaalilähdettä käyttäen. Pieneen tilaan setti loihti napakan ja mukavan tasapainoisen, mutta monilta osin toki myös melko pienimuotoisen esityksen.

Stereo Helsinki 2:

Tässä toisessa Stereo Helsingin huoneessa oli kuultavana PMC IB2i-kaiuttimet, jota ajettiin Moonin elektroniikalla. Tulokset olivat ihan hyvät. Vaikka äänikuva jäi matalaksi ja muutoinkin melko pieneksi eivätkä yläpään helinät kuuluneet erityisen hyvin, niin esitys oli kokonaisuudessaan kuitenkin melko miehekäs, kontrolloitu ja monilta osin oikean oloinen. Erityisesti alarekisteri murisi lupaavasti! Tätä laitteistoa oli myös helppo kuunnella ja syventyminen itse musiikkiin kävi ikään kuin luonnostaan.

Yhteenveto

Harrastajakunta tarvitsee Suomessa myös tällaista tapahtumaa. Etenkin aloitteleville hifin ja/tai videon ystäville Hifi Expon anti voi olla hyvinkin merkittävä ja myös sysäys eteenpäin paremman hifin tiellä. Ne huoneet, joissa vierailin, täyttivät mielestäni vähintäänkin ne minimivaatimukset, joiden avulla oikeansuuntaisia mielikuvia esitellyistä laitteista ja tuotteista synnytetään. Katsotaan sitten ensi vuonna, josko tarjolla olisi vieläkin parempaa.

Summary In English

Foreword

Hifi Expo is the biggest Hifi event in Finland. It tries to meet a wide population and has partially different kinds of aims than for example the High End Hyvinkää. The main director of Hifimaailma, Mr. Teppo Hirvikunnas, told me that this time especially young audio and video enthusiasts were in the focus. After having a look at the Saturday’s visitors, I must to say that there really were plenty of relatively young enthusiasts.

I must confess that events of this kind and size are already so big that, if I was to visit every room, only very superficial analysis would be possible to make in one day. Because of this, I chose fifteen most interesting rooms beforehand and visited only there. I gave a special attention only to the Highendstudio’s Kef Blade & Densen setup, just because I was quite confident of it being one of the top presentators. I listened to this setup almost over an hour, naturally with my own test music.

There were also presentators who concentrated mainly on showing the equipment only. A lot of quality equipment could be seen, especially in the divided Hifihuone & AH-Hifisystems room. This kind of attitude is justifiable as well, because the room rents are high and it would not be guaranteed to have remarkably better listening results even by harder investments and arrangements.

Listening results
I think that the sonic results of the event were quite ok. There was a pair of very good performances and several good performances. Additionally, there were numerous ok performances. The rooms of Highendstudio (Kef Blade & Densen) and MR Hifi (Martin Logan Summit X & EAR) were very good considering the challenges in acoustics. Sound Gallery (Pathos), Stereo Helsinki (PMC & Moon), Stars And Stripes (Atohm & Harmonic Audio Lab & Ayon) and A+Audio (Voxativ & Kondo & AMR & Brinkmann) rooms were good, although the last one seemed to be quite bipartite. The domestic speaker manufacturers Amphion and Genelec did also well for the price in their rooms.

Conclusion
This kind of an event is definitely necessary for audio and video enthusiasts in Finland. Especially the beginners may have plenty of knowledge and useful information there. I think the rooms which I visited fulfilled at least the minimum requirements in this manner. We will see if there are even more qualities next year.