Kevin Voecks  haastattelussa

Päivitetty 26.6.2000

Mikko Mattila

Kevin Voecks
Kaiuttimet Revel Ultima Studio, päätevahvistin Mark Levinson n:o 335, sen päällä etuvahvistimen, ML n:o 32:n virtalähdeyksikkö, DAC ML n:o 360S, soitin ML n:o 39,  ja ylimpänä etuvahvistimen ML n:o 32 Referencen kontrolliyksikkö

Kuinka aloitit audiourasi?
Itse asiassa alku oli Bostonissa, jonne perustin opiskeluni ohessa Natural Sound-nimisen high-end kaupan 1975. En oikein ollut tyytyväinen edustamiini high-end-kaiuttimiin, myin liikkeen, jätin jälleenmyynnin ja rupesin valmistamaan itse kaiuttimia ja jakosuotimia. Jota varten perustin sitten Symdexin, joka muuten on yhä busineksessä.

1981 myin osuuteni Symdexissä ja siirryin kanadalaiselle Miragelle, jossa olin "koko suunnitteluosasto". Miragella laitoin alkuun kuuluisan bipolaarisen M-1:n konseptin ja suunnitteluprojektin, jossa ehdin olla mukana kokonaisen vuoden. Myöhemmin Ian Paisley ja John Tchilinguirian tiimeineen vei projektin loppuun ja mallihan lanseerattiin v. 1988. Mirage myytiin 1984 toiselle, suuremmalle kanadalaiselle kaiutinvalmistajalle A.P.I:lle, joka oli koonnut linjoillaan suunnittelemiamme kaiuttimia jo aiemmin.

1984 siirryin Snell Acousticsille pian Peter Snellin ennenaikaisen kuoleman jälkeen. Olin siellä ensimmäinen suunnitteluinsinööri ja siinä vaiheessa yksi kolmesta työntekijästä. Teimme paljon yhteistyötä Kanadan National Research Councilin kaiutintutkimuslaitoksen  ja siellä erityisesti audiotutkija tri Floyd Toolen kanssa. Snell hyödynsi ensimmäisenä suunnittelussaan kaiullista huonetta. Snellin kaiutimet vuosilta 84-95 ovat käytännössä suunnittelemiani.

1996, Harman Internationalin CEO, tri Sidney Harman perusti Revelin ja kutsui minut  tekemään "maailman parhaat kaiuttimet" Mark Levinsonin elektroniikan rinnalle.

Ensimmäinen projektisi Revelillä oli Salon?
Ei – vaan Ultima Gem ja Subwoofer… Salon tuli vasta tämän jälkeen

Ja sehän voitti Stereophilen Vuoden kaiuttimen arvonimen 1999 -
Revel on tullut kuuluisaksi myös satsauksistaan tutkimukseen ja kehittämiseen?
Ehdottomasti - Revel on tutkimus- ja kehitysresursseiltaan vastakohta niille yrityksille, joissa olin aiemmin ollut. Tutkimushan on ehdoton edellytys edistykseen ja Revel todellakin satsaa paljon tähän. Olemme onnellisessa asemassa siinä, että meillä on riittävästi tutkimusresursseja päinvastoin kuin kilpailijoilla. R&D-resurssit ovat alan suurimpia.

Teemme tuotekehittelyä tiimeissä, tiimi muodostaa yhdessä ylivoimaisen osaamisen kyvykkäseen yksilöönkin verrattuna. Tiimissämme on eri alueiden, kuten  kotelo-, säteilijä- ja jakosuodinteknologian, mekaniikan ja teollisen muotoilun asiantuntijoita.

Juuri tutkimuksen avulla moni aiempi uskomus on osoittautunut aikansa eläneeksi. Revelin lähestyminen poikkeaa useimmista kilpailijoista juuri intensiivisen tutkimus- ja kehittämistyön vuoksi, jonka avulla lopputuote muotoutuu, ei vaan prototyypikisi vaan tuotantomalliksi. On eri asia tehdä hyvin soiva prototyppi kuin sarja kaiuttimia järkevillä kustannuksilla. Toinen etu on, että emme ole riippuvaisia komponettivalmistajien tuotteista, kehitämme ne tarvittaessa itse.

Muuten, myös Gem valittiin Stereophilessä vuoden tuotteeksi 1998

Voisitko mainita esimerkkejä näistä "vanhoista uskomuksista", joissa tutkimuksenne on muuttanut käsitystä?
Otetaan esimerkiksi jakosuotimessa käytettävät ensimmäisen asteen suotimet: 70- ja 80-luvulla uskottiin, että vain ensimmäisen asteen suotimella saadaan aikaan laadukas lopputulos. Mm. Stan Lipshitz tutki jo aiemmin asiaa ja nyt tiedetään, että rakenteesta on monia haittoja, se aiheuttaa esimerkiksi dynamiikan kompressoitumista, diskanttielementin yhteydessä käytettynä se kuumenee suurilla äänenpaineella ja sähköiset ominaisuudet muuttuvat samalla. Usein elementti rikkoutuu antamatta minkäänlaisia varoituksen merkkejä. Olemme tuitkineet tätä asiaa paljon ja todenneet kuuntelutesteissä, että jyrkän suotimen haitat ovat etuja vähäisemmät. Revel käyttää jopa neljännen asteen jakosuotimia jyrkkyydeltään 24 dB/ oktaavi.

Eikö tästä seuraa kompromisseja vaihelineaarisuuden kanssa?
Kun olemme tutkineet asian merkitystä olemme päätyneet tulokseen että vaihelineaarisuudella on vain vähän merkitystä kuultavaan lopputulokseen. Sillä siis ON jonkin verran merkitystä, mutta se ei ole prioriteettilistallamme korkeimmalla. Vaihelineaarisuus ei ole myöskään niin tärkeä, että se edellyttäisi elementtien sijoittamista porrastettuun etulevyyn.

Mitkä sitten ovat prioriteettilistanne tärkeimmät asiat?
Revelillä on "prioriteettilista" tärkeimmistä ominaisuuksista sen perusteella mikä tutkimustemme mukaan ominaisuuden merkitys on koettuun äänenlaatuun.

Ehdottomasti tärkein on ominaissointi, timbre. Ominaissointiin vaikuttaa ensijaisesti suoran äänen tasapaino - balanssi, sitten aikaiset heijastukset ja kaiku.

Sen jälkeen on merkitystä kaiuttimen suuntaavuudella, josta pitkälti riippuu kuinka kaiutin toimii huoneakustiikan kanssa. Kaiuttimen vaste sivusta mitattuna on lähes yhtä tärkeä kuin suora keskiakselilta mitattu vaste. Aiemmin ja vielä edelleenkin monet kaiuttimet suunnitellaan kiinnittämättä tähän kovinkaan paljoa huomiota vaikka se on eräs tärkeimmistä äänenlaatuun vaikuttavista tekijöistä.

Kolmanneksi, ehkä yllättävästikin, merkitystä on koteloresonansseilla. Tämän jälkeen tulevat särö, dynamiikka, vaihelineaarisuus ja signaalin aaltomuodon toistuminen. Viimemainitulla ei juurikaan ole merkitystä kuulohavainnoissa.

High-end piireissä kiistellään säännöllisesti eri materiaaleista valmistettujen kaiutinelementtien eduista ja haitoista. Mihin johtopäätökseen olet itse tullut?
En usko, että on olemassa yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua. Hyviä diskantteja on valmistettu monista eri materiaaleista. Olemme itse päätyneet käyttämään diskantteina kevytmetallikalottia.Niiden ominaisresonanssi on kaukana niiden varsinaiselta työskentelyalueelta. Resonanssi saadaan suodatettua tehokkaasti pois   jyrkillä suotimilla.

Yleensä Revel pyrkii suunnittelemaan ja valmistamaan kaikki komponentit itse, mutta löysimme Salooniin ja Studioon todella hyvät diskanttielementit. Saloonissa käytetään Vifan valmistamaa ja Ultima Studiossa ScanSpeakin tweetereitä, nehän ovat samaan konserniin kuuluvista yhtiöistä ja mahdollisesti jopa samoilta tuotantolinjoilta. Keskialue- ja bassoelementit ovat Revelin omia, vain näihin kaiuttimiin tarkoitettuja kevytmetallielementtejä.

Mikä merkitys on kuunteluhavainnoilla tuotekehityksessänne?
Käytämme erittäin paljon aikaa mittaamiseen, mutta pelkkä mittaaminen ei riitä. En usko että kaikkea kuultavaan lopputulokseen vaikuttavaa voi mitata. Siksi konstruktion viimeistelyssä ja yksityiskohtien hiomisessa kuuntelutesteillä on erittäin tärkeä merkitys. Käytämme näihin paljon aikaa. Testaamisessa painopiste on kaksoissokkotesteissä. Käytämme kvalifioituja kuuntelijoita prototyyppien arvioimiseen.

Uskotte kaksoissokkotesteihin?
Kyllä, mielestäni se on oikea tapa testata – tiedän, että asiasta keskustellaan paljon ja monet arvostelevat sitä, mutta olemme todenneet itse niiden luotettavuuden. Käytämme niitä itse aina erityisesti silloin kun testitulokseen luotettavuus on tärkeä.

Entä vertaaminen luonnollisiin soittimiin
Tuotekehityksessä emme tee sitä. Ensinnäkin instrumenttien mikrofointi ja signaalin tekeminen vertailukelpoiseksi kaiuttimiin on hankala tehtävä, toinen asia on ollut, että tämä ei tuo tuotekehitykseen paljoakaan lisäarvoa, sillä sama asia voidaan toteuttaa toisella tavoin, siksi käytämme systemaattista sokkotestausta.

Revelin suurempi kuunteluhuone, jossa tehdään mm. sokkotestauksia

High-Endin tulevaisuus

Miten näkisit High-Endin tulevaisuuden USA:n kehityksen valossa?
USA:ssa high-end monista vastakkaisista väitteistä huolimatta voi hyvin ja siihen on syynsä:

Myös monella muulla markkina-alueella highendin kehitys on ollut suotuisaa, esimerkiksi Venäjällä…en tiedä pitäisikö minun sanoa tätä, mutta siitä tulee tänä vuonna Revelille Euroopan tärkein markkina-alue, joka menee Saksan ohi.

Kuinka uskot monikanava-audion vaikuttavan äänentoiston kehittymiseen ?
Olen erittäin innostunut monikanava-audiosta. Minulla on ollut tilaisuus kuulla monikanavaista SACD:tä ja täytyy sanoa, että kokemus oli erittäin positiivinen. En usko, että on  äänenlaadun kannalta kovin paljon merkitystä mikä kilpailevista formaateista, SACD tai DVD-Audio, yleistyy.

Kuinka Revel ja Madrigal ovat varautuneet monikanava-audioon?
Revel-mallistomme on valmis tähän tarkoitukseen. Performa-takakaiuttimet sopivat erinomaisesti monikanava-audioon. Niitä voidaan käyttää sekä eteenpäinsäteilevinä, että bipolaarisina, niissä on eriksen kytkin sitä varten.

Mark Levinsonilla on puolestaan kehitteillä monikanava-etuvahvistin, joka tulee olemaan alansa ehdoton huippu. Siinä käytetään mm 6:tta SHARC-prosessoria. Laite on mallinumeroltaan n:o 40 ja se tulee markkinoille ensi vuonna. (Hinnaksi Suomessa arvioidaan 250000,-, toimittajan huomautus)

Entä SACD tai DVD-Audio?
Proceedilla on jo nyt PMDT, CD-/DVD-pyöritin, joka on päivitettävissä toistamaan SACD tai DVD-Audiolevyjä sekä AVP ja PAV/PDSD –surroundesivahvistimet, joissa on mahdollisuus 7.1-kanavaisen signaalin käyttöön. Madrigalin, kuten monen muunkin highend-merkin politiikkana on lähteä mukaan uusiin teknologioihin sitten kun ne ovat vakiinnuttaneet asemansa. Tällä hetkellä SACD ja DVD-Audio ovat vasta lanseerauksensa alkuvaiheessa, joten tuotteitamme joutuu odottaman vielä jonkin aikaa.

Entä kaistanleveys? Eikö uusien formaattien yli 20 kHz:n kaista tuo uusia haasteita kaiuttimille?
En usko, että näillä kuuloalueen yläpuolella olevilla taajuuksilla on kovinkaan paljoa merkitystä. Erityisesti japanilaiset ovat korostaneet laajakaistaisuuden merkitystä, mutta mielestäni siinä on enemmän kyseessä markkinointihype kuin todellisuuteen perustuva tarve.

Niin, vaikka saksalalainen (Audio) hiljattain asiaa selvitti ja totesi, että ero on kuultavissa?
Sanoisin, että testimenetelmä oli epäilyttävä. Nämä lisäultraäänielementit voidaan kytkeä niin, että se vaikuttaa kuultavasti lopputulokseen, myös silloin kun ultraääni-tweeter kytketään pois päältä.

Uskotko, että aktiivikaiutin tai digitaaliset jakosuotimet ovat tulevaisuudessa järkeviä ratkaisuja?
Aktiivikaiutin on hieman monipiippuinen asia. Vaikka se voikin tuntua järkevältä, tällä hetkellä tuntuu siltä, että se ei ole kaupallisesti toimiva ratkaisu. Asiakkaat haluavat ostaa erilliset komponentit ja vaihtaa niitä kaiuttimien kanssa eri tahtiin. Toisaalta kaiutinkaapeleiden aiheuttama ongelma on lähes merkityksetön mikäli kaapelit ovat "riittävän hyvät" ja "sopivat". Digitaalitekniikka, esimerkiksi DSP tuo monia mahdollisuuksia mm jakosuotimen toteutukselle, kaikkia näitä tutkitaan…

Kiitokset, Kevin

Kiitokset haastattelun järjestelyistä Harman Consumer Finlandille.

Harman Consumer Finland toimii mm Revelin, Mark Levinsonin ja Proceedin maahantuojana.

Kuvat julkaistu Harman Consumer Finlandin luvalla

All Rights Reserved
© 2000-2006 highendnews.com