Kuunteluarvio:
|
Päivitetty 27.4.2000
Digitaalivahvistinrintamalla kymmenien vuosien "kehittelyvaiheen" jälkeen on ruvennut tapahtumaan: Audiofiileille kelpaavia, erilaisilla toimintaperiaatteilla rakennettuja vahvistimia on esitelty useita parin viime vuoden aikana. Jostain syystä vain harvat esitellyistä ovat edenneet tuotantovaiheeseen asti. Spectron on suurelle audiofiiliyleisölle tuntemattomampi valmistaja. Se on kalifornialainen, John Ulrickin perustama, digitaalisia hakkurivahvistimia - "switching amplifiereja" valmistava yritys. Merkistä on kirjoitettu, että se on "eräs audiomaailman parhaimmin pysyneistä salaisuuksista". Jostain syystä valmistaja on välttynyt suuremmalta julkisuudelta laitteiden ansioista huolimatta, vaikka Ulrickin ensimmäinen prototyyppi oli esillä messuilla Chicagossa jo 70-luvun lopulla. Ominaisuuksista rupesi tihkumaan tietoja kun Positive Feedbackin Mike Pappas nosti valmistajan julkisuuteen tekemällä haastattelun ja kuunteluarvion 1 kW Digital Pro-mallista. Alan harrastajat ovat www.audioreview.com:in kuunteluarvioiden määrästä päätelleen sittemmin löytäneet nyt arvioitavana olevan Musicianin. TekniikastaKaikki Spectronit toimivat periaatteessa samalla tavalla: Sisääntuleva analoginen signaali moduloidaan 500 kHz:n kanttiaaltosignaaliin. Moduloinnissa kanttiaallon jaksot ovat muuttuneet eripituisiksi. Moduloitu signaali ohjataan MOSFET-transistoreille, positiiviselle ja negatiiviselle. Päinvastoin kuin perinteinen vahvistin, transistoreja ei käytetä vahvistimina vaan kytkiminä, jotka ovat joko päällä tai pois riippuen positiivisen ja negatiivisen kanttiaaltojakson pituudesta. Tästä johtuu nimi "Switching Amplifier". Kun tulee positiivinen kanttiaallon jakso, ylempi positiivinen transistori on kytkettynä jakson ajan ja negatiivinen transistori suljettuna. Negatiivisen jakson aikana tapahtuu päinvastoin. Tämän jälkeen moduloidusta ja vahvistetusta signaalista suodatetaan 500 kHz:n kantti-kantoaalto pois, jolloin jäljelle jää vahvistettu alkuperäinen signaali, joka johdetaan ulostuloon.
ÄäniSoinititasapaino on neutraali, ei tumma eikä kirkas - vain neutraali. Erottelutarkkuus on ala- keski- ja alemmalla ylärekisterillä ilmiömäinen. Mitä enemmän musiikissa on kerroksia, sitä enemmän erottelevat ominaisuudet pääsevät oikeuksiinsa. Mikrodynamiikkaa sisältävät detaljit alleviivaantuvat analogiseen referenssiimme verrattuna, ero tosin kaventui putkietusella. Läpikuultavuus on erinomainen. Sointi on ilmava, avara ja vaivattoman oloinen - "aineeton". Luonnollisuus: Soittimien ja vokalistien ominaissointi on luonnollinen, sävyt ja yksityiskohdat toistuvat ilman minkäänlaisia havaittuja värittymiä. Ylärekisteri on ensikuulemalta tasapainonen. Lähempi tarkastelu osoitti, että ylärekisterissä on tiettyä yksisävyisyyttä, joka tulee esiin voimakkaita peltejä omaavalla materiaalilla. Peltien hiljaisemmat ja hienoimmat sävyt peittyvät kovemmin soivien alle, jälkikaiku sammuu referenssiämme nopeammin. Arvelimme aluksi, että ongelma johtui huokeasta transistorietusestamme, vaihto putkietuseen ja vertailu molemmilla etusilla analogireferenssiimme vahvisti alkuperäisen havaintomme: Spectronin ylärekisteri on Levinsonia aavistuksen karheampi. Ominaisuus ei käytännössä aiheuta ongelmia ja se tulee esiin vain hyvin huolelisesti äänitetyllä, runsaspeltisellä materiaalilla. Keskialuekin on luonnollinen ja sävykäs. Soitinäänet ja vokaalit toistuvat puhtaasti, ilman värittymisiä. Pianon vasaran ääni on paras kuulemistani. Alarekisteri on erittäin tarkka ja luonnollinen. Saimme eri etuvahvistimilla esiin hyvin eriluonteisia sointeja: Transistorietusella monilla äänityksillä alapää tuntui oudon ohuelta ja toisilla levytyksillä pelottavan dynaamiselta ja voimakkaalta sisältäen valtavan määrän yksityiskohtia. AR-putkietunen tuntui tasaavan kontrasteja, peittäen hieman yksityiskohtia, mutta tuovan lämpimämmän, pörähtelevän soinnin. Spectron tuo analogireferenssiämme armottomammin esiin äänityksen balanssiin liittyvät virheet. Dynamiikka on ennenkuulumattoman laaja ja räjähtävän nopea. En ole millään vahvistimella kuullut vastaavaa, en edes Tact Mk I tai II:lla. Vaikutelma ei ole kuitenkaan liioitteleva. Tällä pelillä rikkoo laiskemman kaiuttimen nopeasti ja en ihmettelisi vaikka huteramman talonkin... Transistorietusellamme käytimme musiikin huippujen räjähtävyyden vuoksi volyyminappulaa maksimissaan kello 10:ssä. Tilavaikutelma on suuri ja avara, mutta soittimien paikallistuminen leveys- ja syvyyssuunnassa oli referenssiämme epämääräisempi. Mittakaava välittyi erittäin realistisesti - iso orkesteri tuntui isolta - soolosoitin soolosoittimelta. YhteenvetoNäistä asioista pidimme Spectron Musicianissa:
Näissä asioissa toivoimme parannusta:
Spectron on kiistatta yksi tämän hetken huippuvahvistimista. Dynamiikassa se on aivan omassa luokassaan, erottelevuudessa vastaavaa olen kuullut aikaisemmin ainoastaan Tactilla. Analyyttisimmän puolen Spectron paljasti transistorietusellamme, jopa siinä määrin, että kaiken paljastuttua, putkietusen pehmentävä yleisvaikutelma tuntui rentouttavalta. Mikään ei kuitenkaan ole täydellistä - Monessa suhteessa kunnollinen analoginen päätevahvistin on edelleen kova luu digitaalihärvelille. Spectronin diskantti ja äänilähteen paikallistumisen tarkkuus ei yltänyt aivan referenssipäätteemme tasolle. Kaikella kunnioituksella, Spectron ei "heikkouksissankaan" ollut arvosanaa hyvää huonompi, joka on näissä yhteyksissä melkoinen tunnustus. Hinta n. 28000,- Lue mitä muut julkaisut ovat kirjoittaneet Spectronista
Vertailulaitteisto 1:
Vertailulaitteisto 2:
Musiikki:
Tekniset tiedotPower: Watts per channel, both channels driven
Output current: 50 amps peak (burst) |
